5. marraskuuta 2013

Nyt ärsyttää!

Kiusaaminen. Miksi!? Mikä siinä on ettei voi hyväksyä toista sellasena ku se oikeesti on? Mun mielestä yläasteella se oli pahimmillaan. Kun ihmiset on murrosiässä ja kaikki vituttaa. (: Mutta sitten kun yläaste on loppunut ja siirrytään muualle opiskelemaan... En olis uskonu. 

Oon opiskellut noin 2 ja puol vuotta amiksessa. Ensin olin kokki puolella, mutta vaihdoin sitten tarjoilijaksi, kun huomasin ettei se ollutkaan mun juttu. Kertaakaan en oo vielä törmännyt tällaiseen tapaukseen. Puhutaan toisesta paskaa SELÄNTAKANA! Puol luokkaa kääntyy tätä yhtä vastaan eikä se ees oo tehny mitään, mistä voisi suuttua. En kestä. Asiasta keskustellaan aikuismaisesti ja rauhallisesti. Sit luullaan et nyt se olis loppu. Eeeeeei. Puhutaan vaan lisää paskaa. Tää ala-aste meininki sais jo riittää. Ihmiset sanoo, et toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei se oo niin helppoa!

En kestä kuulla, et joku puhuu pahaa mulle tosi tärkeästä ja läheisestä ystävästä. Parhaasta ystävästä. Se satuttaa. Mä tiedän sen. Ja mä luulin että nää ois vähän ees aikuistunut. Ihmiset on joskus vaan niin perseestä.

Olen pahoillani rumasta kielenkäytöstäni. Tää oli tämmönen lyhyt ja pikanen avautuminen. Huomenna ollaan iloisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti